Merin sivut

torstai 1. lokakuuta 2015

suomalaisuus




Se alkoi nousta heti, kun päätös muuttamisesta oli tehty.






Meillä on aina ollut Muumimukeja, mutta vain sellaisia kappaleita, jotka minusta oikeasti oli nättejä/ihania/hassuja/ilahduttavia, kuten keltainen Pikku Myy, se on ihan ehdoton ankeiden aamun pelastus. Myös Taika-astiat, ne muutamat, joita jännästi viimeisen vuoden ajan ilmestyi meille joululahjana ja omin kätösin kaupasta. Ihania, kuten FB kaverini aamukahvijulkaisuista on saaneet jo todeta, en juo kahvejani muunlaisista mukeista.
Ja kuinka paljon ottaa päähän, että unohdin Fiskarsin sakset, ne oli jo kerran matkalaukun päällä! Ihan ehdottomasti kotoa mukaan lähti Finlaysonin pussilakanoita ja Susannan työhuoneelta ostettuja bamburättejä, Marimekon verhoja en sentäs raahannut (vaikka ajatuksissa kävi, myönnän!)

Suomettuminen! 

Miten tärkeää on itselleen tuoda jotain kotoa mukaan. Me tultiin kahdella matkalaukulla eli matkassa oli n. 50 kg tavaraa, siinä muuttokuorma (mies toki on ollut täällä jo vuoden, joten jotain on valunut Suomivisiiteillä mukana, kuten elokuvia ;) ). Hirveästi ei siis pystynyt, mutta ne Muumi- ja Taikamukit tosiaan käsimatkatavaroissa oli pakko saada kulkemaan ;) Onneksi osa oli kevyttä, kuten pari vuotta sitten Meksikosta tuodut tyynynpäälliset.
Mariskooli odottaa isompien lasten jouluvierailua tuotavien tavaroiden listassa, ruisleivän, salmiakin ja Fazerin suklaan kanssa.


Koti. Siihen riittää ne rakkaat ja muutama esine.

Ne esineet auttaa kotiutumaan, tekemään siitä asunnosta sen tukikohdan, josta ottaa vastaan se kaikki muu uusi, siihenhän se perustuu. Onneksi se on näin helppoa! Vielä helpommaksi kotiutumisen tekee täällä olevat suomalaiset, onneksi! Eilen vietettiin ilta leikkien ja jutellen rennosti ja kaikilla on taas hyvä olla, vaikka 40 asteen helle ja kosteus välillä ottaisikin päähän :)


 psst. Jos alan hoilata Maamme-laulua, runoilemaan sinivalkoisuudesta tai kyynelehtimään muutoinkuin joulun aikaan Sylvian joululaululla saatte lyödä, kovaa ja luvan kanssa! :D

Susannan työhuoneen rätit on ihania! Ovessa
roikkuu myös Susannan keittiöpyyhe


Kyllä suomalaisen tunnistaa :)
Tosin laukku on hyvä maamerkki, kun merestä käsin katselee missä vaatteet on

































2 kommenttia:

mummeli puuhamaasta kirjoitti...

Muistan siltä ajalta kun ei asuttu suomessa, miten suomalaisuus oli tärkeää. Onneksi/toivottavasti ei tule sitä tilannetta vastaan jotta joutusin muuttamaan ulkomaille. Ja joutusin miettimään mitä voisin ottaa mukaan. En osaisi valita enkä kyllä ehkä luopuakkaan mistään.
Meidän täytyy laittaa sinulle netin kautta kauniita suomalaisia lauluja varsinkin Jouluna. Odotahan eiköhän me jotain keksitä.

Piia kirjoitti...

Maailma on nykyään pienempi, kun tosiaan kaikki on netin saavutettavissa! Sekä läheiset Skypen kautta, että musiikki ja leffat ja Yle Areena ja. ja ja.

Loppujen lopuksi luopuminen oli helppoa, harmittelenko kaiken hävittämistä 10 vuoden päästä voi olla eri juttu ;)