Kun pieni suomalainen rautakauppaan pääsi... :D

On varmaan tullut selväksi, että tykkään ja viihdyn Dubaissa, välillä sitä vaan huomaa kaipaavansa jotain mikä Suomessa oli ihan normaalia toimintaa, kuten vaikka asioiminen rautakaupassa.
Pohjoismainen nainen on ehkä jotenkin omalaatuinen yksilö, tai sitten se on vain minä tai no partiolaiset tai jotain.

Meillä on partioleiri tulossa parin viikon päästä ja se ajoi minut toisen johtajan kera Ikeaan, kyllä, just sinne. Ikeaan upposi helposti tunti jos toinenkin, kun ei ollut kiire. Mutta sen jälkeen pääsinkin tutustumaan Ace-nimiseen taivaaseen. Siis rautakauppaan! :D Ihan samantyylinen kuin Bauhaus tai K-Rauta, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ja tulihan sitä ostettua, monella sadalla eurolla eli toista tuhatta dirhamia saatiin jätettyä kauppaan. Mies haluaisi muuttaa villaan, maan pinnalle omalla pihalla ja nauroin kaupassa ollessani, että kun saan miehen kerran matkaani Aceen hän kieltäytyy maanpinnalle muutosta heti. Sormet syyhyää mitä kaikkea voisikaan tehdä ;)

Onneksi on partio! (taas kerran)

Kulttuurien välisistä eroista sain taas oppitunnin, lautaa ostettiin leirillä naula-askartelua varten ja minä intoilin että tytöt sahaavat, tottakai, itse laudan pätkät ja hioo ja.... kunnes minulle huomautettiin, että "Muista, nämä ovat tyttöjä, jotka harjoittelevat tulitikun raapaisemista ja sitäkin saavat tehdä vain partiossa, he eivät osaa sahata eivätkä todennäköisesti koskaan uudestaan tule koskamaan sahaan. Ehkä me tehdään se sahaaminen heidän nähtensä ja vain ne sahaa, joita se kiinnostaa"

Se pieni ero.


ja pssst. ädiin raivari kouluhommista kantoi ainakin päivän, sen ajan kun äiti ravasi kaupoilla lapsi oli todella ahkeroinut itsenäisesti, vaikka aamulla lähtiessäni sanoin, että tehdään koulua vasta kun tulen takaisin.

kun kotikoulu ottaa päähän...

Ollaan asuttu 1½ vuotta nyt täällä ja koko ajan taloissa, joiden kuntosalia olen katsonut vain "ei mun juttu" silmällä. Siitä on vitsailleet vieraat ja vi**uillut sisko eikä mikään tietenkään auta ennen kuin itsellä käy jokin "klik" aivoissa. Ensin palautin kävelemisen takaisin, koirasta luopumisen jälkeen lenkkeily on jäänyt kumman vähiin. Kuukausi sitten uskalsin sitten jo sinne siskoni suositteleman soutulaitteen kimppuun. Soutulaite on uusi rakkauteni! ;D Toiset väittää, että sen jo huomaa, itse en nää, mutta ainakin koen tekeväni jotain. Ja se salilla käynti auttaa kummasti, kun oikein ottaa päähän!

Tänään ikävä kyllä ehdin salilta kotiin ennen kuin se riepominen alkoi. Meillä on kotikouluiltu nyt sen 1½ vuotta, pääasiallisesti en voi kuin kehua, kuinka hyvä se meille on, kuinka hienoa materiaalia Kulkuri-koulun opettajat tuottavat. Tänäänkään en voi moittia opettajia tai Kulkurikoulua vaan lasta. Kulkuri-koulu pyrkii nostamaan lapsen omaa vastuuta koulutyöstään, ihan kuten peruskoulussa muutenkin. Ei vanhemmat tiedä mitä opettaja päivän aikaan lapsille tehtäviksi määrää, ei etäkoulussakaan! Tänään jätin selkeän tehtävän ääreen lapsen ja lähdin salille, tunnin päästä palatessani neiti junnasi samassa kohdassa kuin lähtiessäni. Ja kyse ei ole siitä, että tehtävä ei olisi ollut selvä tai että tietoja olisi puuttunut tai että äidin apua olisi oikeasti tarvittu. Kyse oli rehellisesti siitä, että kun äidin silmä vältti niin kaiken ajan vei YouTube-videot tai nettipeli.

Voin myöntää avautuneeni aika selkeästi artikuloiden.

Kotikouluilu siis vaatii sekä äidiltä että tyttäreltä sitoutumista ja tehtäviin keskittymistä. Ja erottelua sen koulun ja vapaa-ajan välillä, ehdottomasti.

Maanantai on Suomi-kouluilta, joten paha tuuli piti kadottaa ja siirtyä 10 lapsen kanssa suomea oppimaan. Luokka on varsinainen ikiliikkuja, mutta nallea heitellen käytiin läpi mitä on verbit ja miten ne taipuukaan ja saatiinpa videotervehdyksiäkin tehtyä Suomi 100-vuotta hengessä. Hyvä Me!

...Ja muuten, Meri on suorittanut kaksi englanninkoetta tänä syksynä, tuloksena 9 ja 10-. Olen äärettömän ylpeä neidin englannin taidosta!


Viikonloppuna käytiin aavikolla partiolaisten kanssa siivoamassa ja piknikillä, alle tunti ja 11 jätesäkillistä roskia! Kurjaa, varsinkin ne särjetyt lasipullot.

HUOH!

ei mustasukkainen, mutta mustapäinen joutsen

Ras Al Khaimahin puolella dyynitkin kasvatti korkeutta

Ajellessani tutustumaan yhteen leiripaikkaan ja sen palveluihin törmäsin eestiläisiin koivuhalkoihin ja "ekogrilleihin" suoraan Latviasta. Harmi, ettei suomalaiset tätä ole osanneet tuotteistaa. 

Arki, ihana ihana arki.

Lomailu on ihanaa, tai niinhän sitä luulis!

Kun koti on "sun kaikki", niinku meillä Merin kanssa on kotikouluilun kautta, pitkästä (harraste)lomasta tulee herkästi tylsää olemista. Tyttären kohdalla en ole varma, mutta oma pää on ollut ihan hajoamispisteessä "olemisen sietämättömästä keveydestä" viime aikoina.
 Taas kerran päässä on pyöritetty hakeako töitä ja paljonko tulisi tienata, että työntekeminen oikeasti on edes järkevää. Hirveä ajatus suomalaiselle, eikö? Mutta kun kulut moninkertaistuu yhteiskuntarakenteen, koulumaksujen, -kyytien mahdollisten iltapäiväapulaisten - kyllä, täällä vielä 12v on varsin pieni jätettäväksi yksin ja jos äidin työpäivät jatkuu kuuteen ja isän työpäivät voivat olla ihan jossain muussa maassa myös iltapäiviin/alkuiltoihin on varauduttava - päästään oikeasti keskustelemaan monen kymmenen tuhannen euron kulusta, n. 100 000 dirhamista.

Mutta onneksi voi harrastaa ja onneksi on juuri nyt se aika, että kaikki harrastukset palaavat ja kevätkausi alkaa. Hiphuraa Suomi-koulu ja partiotoiminta! Mitähän muuta keksisi? :D

Ja juu, olen mä laittanut kokeilumielessä pari hakemustakin eteenpäin, täällä työn saaminen ei ole mitään helppoa ja päätöksethän tehdään vasta, jos blakkariin joku työ sattuu osumaan.

Tänään Suomi-koulussa Karhut leikkii sanoilla - tehdään tarinoita tarinanoppien, sanakorttien, sanarunouden kautta - myös valmistaudutaan Suomi 100 v videon tekoon.