Merin sivut

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Jäähyväiset



 Marimekon kahvilassa, jälkiruoka fondant



"Koita pärjätä tästä eteenpäin, tein näin, koska sydämeni sanoo niin, tuntuu  pahalta minustakin, jäähyväiset" hoilotteli Mamba mun nuoruudessa.

Expattien elämä on välillä pelkkiä jäähyväisiä tuntuu! Suomi-koulu ryhmäni yhdeksästä lapsesta ensi vuonna mukana on 6, kolmen (ainakin) lähtiessä takaisin Suomeen. Opettajakavereistakin maailmalle lähtee monta, muista ystävistä ja tutuista varsin moni. Elämä maailmalla on yhtä muuttoliikettä.







"Kiitos" yt:n ja talouden tilanteiden vaihtelujen elämä maailmalla voi heitellä joko kiireellä kotiin tai ihan uuteen asemapaikkaan. Sopeutumista.


Eikä se muuttoliike ole vain poispäin, keskustelupalstat pursuaa myös uusien tulevien tuttavuuksien viestejä.  Ja usein lähteviltä voi tehdä hyviä löytöjä, näin kun kodin kalustus on vielä kesken ja parempia ratkaisuja haetaan ;)

Toisinaan myös vietetään useammat läksiäiset, niin että kotona joutuu naistenilloille etsimään parempia tekosyitä, väittävät :)



Syntymäpäivädisco aĺa alaikäiset :)
Myös kesäloma lähestyy, alle kkn päästä ollaan jo Suomessa. Se tarkoittaa uskomatonta ravaamista tuliaisten perässä...täytyy sanoa, että kummasti sitä tavaraa on tullut kotiin. Kummasti ne tavarat tuntuu myös saavan paikkansa kodista ja tuliaiskassin sisältö on edelleen varsin vajaa *huoh* ;)  

Scouting, no guiding! ...vai miten se meni.







Me ollaan nyt tämä kevät tutustuttu täkäläiseen tyttöpartiotoimintaan, Guiding. Ja täytyy sanoa, että on se erilaista. Sormella ei voi osoittaa mikä osa on kulttuurieroja ja mikä osa on partio-ohjelman tai -johtajien tyylin välistä eroa, mutta harrastus tuntuu liki uudelta. Olen aina oppinut sanomaan partiotoiminnasta scout/scouting, koska suomalaisena sitä sukupuolten välistä eroa ei ole. Tervetuloa maailmaan, jossa Guide't ovat ylpeitä juuri guidingista ja siinä on vissi ero scoutingiin.

Marmoroitu paperi turkkilaisella tekniikalla, Merillä päällä virallinen partiopaita :) 






































Ensinnäkin minä en saanut osallistua toimintaan ennen kuin minut oli rekisteröity järjestelmään vapaaehtoistyöntekijäksi. Jos olisin Briteissä olisi siihen vaadittu rikosrekisteriote (Suomessakin mahdollista nykyään), mutta koska olemme Dubaissa niin johtajaksi hyväksymiseen vaadittiin 2 suosittelijaa, joille lähetettiin kysymyksiä minusta ja kelpoisuudestani johtajaksi.
Yli 30 vuoden partiovuoden jälkeen ajatus on huvittava, "ai enkö vieläkään ole kelpo". Toisaalta se asettaa minut juuri siihen asemaan, joka täkäläisessä partiossa minulla on, täysin noviisi. (Täkäläinen partio - termi on kyllä harhaanjohtava, Dubaissa toimii myös Emiraattipartiotyttöjen ryhmiä, me osallistumme Iso-Britannian alaisuudessa toimivaan partiotoimintaan.)
 Suomessa me toivotamme tervetulleeksi vanhemmat retkille ja leireille, ilman mitään tutkimisia kelpoisuudesta, vakuutuskin on olemassa ei-vielä-partiolaisille.


Kysyin vakavissani mennäänkö me syksyllä säiden viiletessä aavikolle telttailemaan, koska se on se mitä minä haluaisin tehdä. Vastaus oli Ei, lian vaarallista, meillä ei ole lupaa. Jos partiosta otetaan pois retkeily - mitä siitä jää? Koska sitähän partiotoiminta on Suomessa. Meidän ryhmän vs. partiojohtajaa kuunnellessa seikkailijaikäluokan kohdalla kyse on ruuasta, sillä tulee hyvälle mielelle ja silloin partiossa viihtyy :)  Onneksi päiväretket on mahdollisia, sellaisesta oli jo puhe, oikea nuotio ja lettuja!



Me emme ole tehneet yhtään ainoaa solmua, puukkoa ei varmaan saa edes tuoda kokouksiin, tulentekoa on harjoiteltu sytyttämällä kynttilää, teräaseiden käyttöä pilkkomalla hedelmiä. Telttaa olemme pystyttäneet ja retkikeittimen kanssa teetä keittäneet. Paljon enemmän kuin Suomessa täällä puhutaan itsetunnon kehittämisestä, turvallisesta osallistumisesta toimintaan omien kykyjen mukaan, tyttöjen kehittymisestä ja opastamisesta.


Ja koska osallistumme Iso-Britannian partiotyttöjen toimintaan me juhlimme mm. kuningatar Elisabethin 90-vuotispäivää monilla tavoin :) Suomalaiselle Elisabethin elämän aikaiset tapahtumat oli hiukan hankala hahmottaa, mutta ei se huonoa ole opetella pisimpään hallinneen monarkin elämää suomalaisenkaan!


Mutta pelkästään tämän kevään aikana olen oppinut, että partiolaisissa on yhteistä kuitenkin se aate, ehkä se ei aukene lapselle, mutta näin aikuisena sen näkee. Minut on avoimin sydämin otettu mukaan, varmistettu moneen kertaan hyvinvointini ja viihtymiseni. Kuten asia todettiin "Settling in with Guides around is so much easier than just being a expat". Olen myös huomannut monta asiaa, jotka ehdottomasti haluan kotouttaa, kun aika tulee. Mm. partiolupauksen antaminen seikkailijoissa: täällä odotetaan, että tyttö sisäistää lupauksen ja haluaa sen antaa, meillä järjestetään herkästi lupauksenantotilaisuus kaikille yhtä aikaa. Toinen on ryhmien sisäinen johtajaharjoittelu, jota en selkeästi ole osannut laajassa mittakaavassa tehdä: täällä ryhmässä (n. 20 tyttöä) valitaan puoli vuosittain vartionjohtajia, joiden ympärille tehdään ryhmät. Eli ei tehtävä tai kokous kerrallaan vaan pidempi aikainen selkeä johtajuus ja se toimii, tykkään.


Partiovasemmalta, ihan sama tyttönä (guide) vai "poikana" (scout)

(partiotoimintaa tuntemattomille tiedoksi: Maailmassa on kaksi kv. partiojärjestöä, toinen tytöille (WAGGGS) ja toinen pojille (WOSM). Partiopoikajärjestöön voi kuulua tyttökin, voit siis olla scout. Tyttöjärjestöön et pääse, jos et ole tyttö. Suomessa partiolaiset kuuluvat kumpaankin järjestöön koska SP on jäsenenä kummassakin, emmekä me erottele tyttöjä ja poikia toiminnassa (paitsi että...:D). )


Merin tekemää vasemmalla, minun tekemää oikealla

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Meidään viikko kuvina

"Ei oo mun vika, että oon huono tässä, en oo koskaan ennen ommellu merkkejä" -5 vuotta partiotoiminnassa mukana ja minäkö oon aina tehnyt puolesta?! :o ei enää! :)

Se on todella harvinaista, että menen altaalle oleilemaan vaikka se onkin niin ihanaa, lämmössä lojuen kirjan kanssa.

Me käytiin treffaamassa "mein" kamelia ja Meri sai myös ratsastustunnin ja me vielä munia farmin kanoilta mukaan! Tämä kaunis arabialainen on vielä kouluttamaton, joten sillä me ei ratsastettu.

Mitä sä siinä sohit, anna taateli!


"Since you are from Finland I guess you like the view" @Cheesecake factory Mall of Emiratesissa eli tuijotellen Ski Dubain rinteitä

Suomi-koulun viimenen koulukerta oli, askartelimme wc-paperirullista sammakkopelin. Niin hauska työ, mun tulee niin ikävä mun ryhmäläisiä, joista osa muuttaa Suomeen kesän aikana.

Ladies Nights - suomalaiselle typylle täysin outo käsite, varsinkin alkoholikielteisessä arabimaassa :) Mutta siis joka ilta jossain ravintolassa on Ladies Night, muutaman tunnin naiset pääsevät ilmaiseksi sisään eivätkä maksa juomistaan mitään. Joissain ravintoloissa on 3 kaatoa, joissain vapaat juomat rajatulta listalta, joissain lisäksi juomaa tai snacksejä, kynsihoitoja, saippuakuplia... 



Ladyt kun siirtyivät yhdestä ravintolasta toiseen niin olihan se kuvattava nämäkin ajokit, jätin tylsimmän kuvaamatta, eli sen mustan Maseratin ;D

Arabian nights <3  hyvässä seurassa, kupliva lasissa ja katse kohti taivasta. 


Tälläistä tähän viikkoon ja paljon lisää :) Meri sai ensimmäisen aineen kevään sisällöt tehtyä, helpottaa loppuruuhkaa koska paljon on vielä Kulkuri-kouluun tehtävää! 

Ja Suomeen kesälomalennot on varattu. Kesäloma Suomessa räväytetään alkuun partioleirillä, joten toivottavasti lämpimät ilmat pysyy eikä tarvitse toppavaatteita etsiä leirikamoiksi, häveittäshän se!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Leipuri Hiiiiiiiva, se asuu Kumputiellä ja puuuuullat kakut leipoo siellä....


Ei asuta Kumputiellä eikä piipustakaan savu tuprua, mutta leipurinhattu on kyllä viime aikoina tehokkaasti heilunut keittiössä. Se on jännä miten se iskee välillä. Perunarieskaa "koska jäi perunamuusia, happanee vielä", munkkeja toki kun oli vappu. Kollasin kaappia ja löysin maapähkinävoipurkin esikoisen jäljiltä "tämähän täytyy käyttää" ja siis maapähkinä-suklaakeksejä, olihan se pakko, selkeästi! Oli niitä suklaarakeitakin happanemassa, jo joulusta asti kaapissa.

Hyviä ne on ja aina oon tykännyt leipoa, mutta kun myös syön ne....

Positiivisesti ajatellen tämä tarkoittaa että kotoutuminen kaukomaille on taas yhden etapin edennyt, osaan käyttää paikallisia raaka-aineita ;) 

perunarieskaa, johon laitoin myös ne juuston jämät




Niin ja kerroinhan innostuneeni mm. itsekuivatuista kirsikkatomaateista...





Onneksi ilma ulkona on pysynyt +30 asteen tuntumassa ja ulkoiluakin voi vielä harrastaa, toki kuumalla ilmalla täytyy muistaa huolehtia nesteytyksestä....


Frappuccinossahan ei oo kaloreita kuin.....