Ihanat aamut!

Tää päivitys on ollut tekeillä melkein kuukauden, joten puran sen pois ennen joulupostausta....

----

Kerroinhan, että ostin pyörän? Käytettynä, paikalliselta FB-ryhmän sivulta bongasin, juttelin pariin otteeseen miehen kanssa messengerissä, soudettiin ja huovattiin niitä tapaamispäiviä. Olin jo ihan

varma, ettei tästä mitään tule. Ajettiin miehen kanssa hiukan paremmalle alueelle tässä meidän lähellä, ajotien varressa seisoi kolme kalliimpaa maasturia ja epäuskoisena jo pistin viestiä, että "oltais tässä ulkona, mikähän se talon numero olikaan?"
Vastaan tuli uskomattoman ystävällinen libanonilainen mies, joka jutteli mukavia, kysyi mitä kasvatan puutarhassani, millainen koiramme on ja pyysi ulkoilemaan sakemanninsa kanssa yhdessä... Nii että Timosen akan tyttö vaan heittää taas kerran ne epäluulonsa sinne roskakoriin! Pyörä on hyvä, paljon kalliimpaa sorttia kuin uskaltaisin ostaa uutena, joten mua lykästi.

 Ja kattokaa missä aamuisin viiletän! 12 minuuttia töihin (ja monena aamuna mullon oikeesti aikaa tuskin sitä, tunnettehan te mut!) tai no, viiletänhän mä tätä samaa reittiä kotiinkin päin iltapäivällä, mutta silloin on jo kuuma ja on aikaa. Nää aamut on jotenkin niin ihania!

Hauska nähdä miten sama rytmi monella on. Tietyssä kohtaa matkaa yleensä näen aina vanhan intialaisen miehen, hän verryttelee jalkojaan penkillä, täysin omissa mietteissään. Toisessa kohtaan arabimies, myös vanhempi, on selkeästi pitämässä aamuista rukoushetkeään. Viimeisen tekojärven kohdalla vastaan tulee yleensä rouva tyylikkäänä pienen koiransa kanssa, hymyilemme ohimennen, yritän jättää riittävästi tilaa tai tiputtaudun jo suosiolla nurmelle pyörälläni. Ja viimeisessä mutkassa pitää muistaa väistää isää lastenrattaineen, hänen katseensa kun yleensä on kännykässä enemmän kuin ympärillä olevassa maailmassa.

Aamulämpötilat on +20 kieppeillä, tuntuu t-paidassa melkein viileältä.

Yks aamu jäin kuvaamaan lahukassa olleita haikaroita ja taas kerran mietin, että oletpahan paikkaan päässyt asumaan, ole onnellinen. Ja olenhan minä! "missä palmu puut on puita vain"

elämästä osaa nauttia myös Jamie, uudistamani sohvatyynyt on siis kelpuutettu. 

...ja Meri aavikolla, jonne koiraa viemme juoksemaan harva se päivä.

Ja hei, ne verhot! Ne on mun mielestä ihan älyttömän kivat! ehkä jopa liian "harmoniset" :D

Kangasta jäi yli melkein 5 metriä... Mitähän keksisi?

Ootteko jo laskenut päiviä jouluun?

Töitä, opiskelua, töitä, koulua - missattuja vanhempaintapaamisia, ihan ok välitodistus, perusmäkätystä koulutehtävistä. Koiranpentu ja parantuva kinttu, kipuileva selkä...

Äiti tuli vierailulle ja lähti jo pois. Toivottavasti sai riittävästi lomaltaa, paitsi paistaa piirakoita, tuntui ettei mitään ihmettä ehditty. Hirveän nopeasti aika vaan soljuu eteenpäin, lukuvuotta on 4 viikkoa jäljellä, kohta on joulu!

Täällä vedetään ihan perusarkea, koti tuntuu ja asettuu koko ajan enemmän, tavarat edelleen hukassa mutta virta ei riitä kaappien tyhjentämiseen ja uudelleen järkkäämiseen ja siivoojan taidot ei siihen riitä - pyysin viikolla häneltä tekstiviestillä, että pyyhkisi katonrajasta hämähäkin verkot. Sain takaisin kuvan halloween hämähäkeistä kysymyksellä nämäkö rouva?   Ehkä joululomalla sitten tai jospa virtaa saa viikolla, kun verhot saadaan ikkunaan. Niitä voi jännittää vuorostaan,  mitä antamistani mallikuvista ompelija on saanut ommeltua. annettu on 10 metriä pellavakangasta. Tosin se ei voi olla huonompaa kuin mun oma jälki olisi, mähän saan suorista verhoistakin eri mittaiset.

Jos haluaa leipoa pitää leipominen aloittaa kardemumman kuorimisella ja murskaamisella

mun uus menopeli, käytettynä ostettu Trek maastopyörä, meinasin pyörtyä kun näin uuden hinnan. 

Anopinkielikin kukkii??

Ihanat illat! Talvi on täällä, kaunista ja kuulasta. 

Aavikkokelit on palanneet! Dramaattisen näköinen taivas ennen ukkosta, joka jopa osui kohdalle.

"jos mä vihjailen kovasti tajuisko ne, tää on hihna ja mä kannan sitä...!!"
 mä osaan myös hyppiä ruokapöydälle ja syödä kenkiä..

hetki takaisin kesään...

Sain autonvuokrausfirmalta muistutuksen maksamattomasta parkkisakost (hups) ja samalla muistin, että en ole tehnyt bloggausta kesälomasta, vaikka lupasin.

Tänä kesänä minulla oli yllättävän paljon omaa aikaa lomalla, koska Meri luuhasi ystävien kotona enemmän kuin mukanani. Vaihtelua sekin! Meri ihmetteli, etten hätyytellyt hänen menemisiään loman aikana, vaikka en tienny missä hän viilettää, täällä Dubaissa kun rajat tyttöjen liikkumiselle on paljon tiukemmat kuin Suomessa. Vastaus oli hyvin helppo, luotan täysin Merin ystävän äidin valvovaan silmään, kun tyttäreni on heidän hoteissaan ;) Kiitos siis Luoman Rouva taas kerran!

Ja koska lapsella oli kaikki hyvin pääsin toteuttamaan asioita, jotka on ollut pitkään to-do-listalla, varsinainen aktiiviloma siitä tulikin. Tykkään!

Sauvo-Kemiön rajalla silta ja sillalla kätkö, kuva hämäyksenä :D 

Rotuaari - pikavisiitti Ouluun, joka jäikin ainoaksi. Ehkä ensi kesänä kotikulmilla pidempäänkin! 

La on ei arabiaksi, kyltti hymyilytti yöjunassa.

Rotary vaihto-oppilaiden kanssa maisemia ihailemassa Kiteellä ja etsimässä kätköä. 

Patsaspuisto, viimein tämä tuli katseltua, kätkön perässäpä tietenkin.

Imatralla oli tehty hauskoja katutaideteoksia

Nämä säät!! 

 Ensimmäinen ruksi "Tehty" listalla, Repovesi ja parin päivän vaellus. Koska säät ja metsäpalovaroitus päädyttiin tekemään kaksi päiväreissua yli yön vaelluksen sijaan sekä nukkumaan lakanoilla teltan sijaan. Paikaksi valikoitui Aholan tuvat ja pieni jokimökki pellon laidalla, loistava paikka koiran kanssa majoittuessa!

Repovedellä oli hyvin kaivoja, joista vettä ammentaa ja mahtavia paikkoja evästellä, vaikkei tulia tehnytkään. Meillä mukana oli trangia ja ruokaakin varalle, mutta lopulta emme halunneet kokata vaan mukana olleet kylmät eväät riittivät loistavasti päiväreissun ajaksi.

"Yhä ylös yrittää..."  voisi tässä kohtaa soida, näköalatasanteelle oli aika moinen kipuaminen

Se silta

"Ei mainoksia" :D 

Espoo rantaraitilta päiväkävelyllä ja kyllä, geokätköjä etsien.

 Meri oli Kuninkaantien Kipinöiden mukana Kliffalla, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileirillä mukana, itse kävin vain auttamassa rakennusleirin aikana ja yöpymässä yhden yön lopuksi. Mahtava meininki välittyi kummastakin päivästä ja Merikin nautti leiristä -  vaikka se olikin kuulemma vähän outoa, kun äiti ei ollut mukana :D

Matkalla mummolaan, niitä ajokilometrejä kertyi taas 4500 vaikka kuinka muka säästeli, miniliisinki-sopimus toimi hyvin ja diesel-Volvo alla oli oikein hyvä.

Melontaretken yöpaikalla kuvattu, Saimaata kohti Puumalaa <3

Melontareissun välietappi oli Kummakivi Ruokolahdella, mielenkiintoinen paikka tosiaan.

 Parin ystävän kanssa ollaan joka kesä kehitetty jotain yhteistä tekemistä, tänä kesänä jostain pulpahti mieleen että melontaretki ois kiva, meistä kolmesta yksi on oikeasti melonut aiemmin, minä olen käynyt kurssin ja kolmas oli ihan ensikertalainen asiassa. Onneksi on osaavia ihmisiä suvussa, joten pian oli homma hanskassa, kajakkivuokra onnistui Ruokolahden Rajulta, reitti ja kuljetuskin veden äärelle,  kiitos asianosaisille!

Reitti oli hyvin suunniteltu, eksymisen vaaraa ei oikeasti ollut, selkeät ohjeet minne ei kannata suunnata aloittelijan oli annettu ja reittiä saattoi muunnella varsin helposti jaksamisen mukaan. Alkuperäinen tavoite oli meloa 5 km ensimmäisenä päivänä, päädyimme yöpymään 17 kmn päähän, aika hyvin noviiseilta! :) Aivan mahtavassa säässä sai lipsutella, seurasta puhumattakaan. Tätä haluaa lisää!

Meillä oli käytössä yksi yksikkö ja yksi kaksikko, mikä mielestäni toimi mahtavasti, väsymyksen mukaan pystyi vaikuttamaan omalla istumapaikka valinnallaan siihen millaista etapin eteneminen oli plus toiset meistä tykkäsi enemmän yksiköstä, minä en sen kanssa niin sinuiksi tullut, meloin mieluummin kaksikossa. Tällä kombinaatiolla sai hyvää vaihtelua melontaan.

"Sulta taitaa tuo soutaminen sujua, lähetkö kirkkovenesoutuun?" - No johan vain! -...että tuli sitten sekin koettua Kiteellä, 26 km 4,5h, hauskaa ja vaihtelua toi tämäkin kesälomaan kivasti :D

Pyynikki ja gluteeniton munkki <3 

 

 Vaikka asuin Turussa ja vieraillut siellä joka vuosi en ole tuomiokirkossa käynyt, nyt sekin erehdys korjattiin. Kuningattaren hautamonumentin hienous jäi kyllä kirkkaasti Merin mielestä kakkoseksi vastaankävelleelle Michael Monroelle ;) .

Vanha Turku on kyllä vaikuttava, jokiranta viehättävä, kaupunki ihastuttava. Ensi kesänä toivottavasti viivytään pidempäänkin!

Kauhun tasapaino eli vähän jännempi viikko

Elämä on välillä kuin tuhannen ja yhden yön tarinoita. Joskus asiat ei rullaa. Toisinaan se on ihan oma vika! Tänään mietin, mitä tästäkin sähellyksestä olisi mieltä, mutta elämäähän tämä vain on.

Arabiemiraateissa monesti sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan, ihan sama puhutaanko työ- vai vuokrasopimuksesta. Jos et tee mitään sopimus jatkuu ennallaan, jos haluat muuttaa sitä niin vuokralaisena irtisanot sopimuksen 3kktta ennen sen päättymistä, vuokranantajan pitää antaa 12 kkn varoitus, eli käytännössä samantien sopimusta tehdessä ilmaista ettei sitä tulla uusimaan.

Mies antoi vuokraisännän edustajan ymmärtää, ettemme jatka sopimusta nykyisin ehdoin, Ok. Teimme oman tarjouksemme, kyselimme perään, juttelimme jne ja aina käskettiin odottamaan.
Me olimme ihan varmoja, että nykyisessä tilanteessa -suuri vaihtuvuus, vuokrien markkinahintojen lasku jne - vuokraisäntä haluaa neuvotella ja tullaan sopuun ja kaikki jatkuu kuten ennenkin, kunnes rysähti. Reilu viikko ennen sopimuksen päättymistä vuokranantaja ilmoitti viimein, ettei sopimusta uusita jos ei pidetä aiempia ehtoja. HUH!

Viikko aikaa etsiä uusi koti, saada kaikki sopimukset tehtyä, vuokranmaksu, sähkösopimukset, muuttoluvat... !!  (ja se siitä ihanasta tien yli työmatkasta!)

Dubaissa yleensä asuntojen vuokraus tapahtuu viime tinkaan - yli 2 viikon siirtymäaikojen ollessa kyseessä ei kiinteistövälittäjät oikeastaan edes suostu sinua palvelemaan, sen verran kiivas on tahti. Mutta viikon muuttoaika meinasi tupata nostamaan meikäläisen verenpainetta ja stressitasoa. Sekä rajoittamaan kummasti vuokraamista, kuitenkin osa välitettävistä asunnoista on vielä asuttuja tai menossa remppaan ennen uusia vuokralaisia yms. eikä ne ole heti vapaita.

 Eikä voi syyttää kuin omaa sinisilmäisyyttä  tyhmyyttä.

Eikä se tottakai siihen jää, Murphyn laki iski.

Puhelimen akku loppui kesken työpäivän ja töistä päästyäni annoin sen ladata sammuneena, että kestäisi loppuillan. Mies oli vielä töissä ja aika iltamenoihin alkoi käydä vähiin. Käynnistäessä puhelinta siellä oli viesti mieheltä "*****, tais mennä taas nilkka!" 

!!!

Ja seuraavaksi tulikin soitto hakea hänet paikallisen sairaalan ensiavusta. Se sama nilkka, joka operoitiin vähän samanlaisen tilanteen kohdalla, nyt aiheuttajana ei ollut musta jää vaan sopivasti epätasainen ja hiekkainen tanner.

Nilkka on oletettavasti kipsissä seuraavat 4-6 viikkoa... ja yli muuton!  Ja kaikkien virastojuoksujen, jotka muuten jännästi edellisen muutonkin kohdalla jouduin itsekseni hoitamaan, koska silloin vinksahteli miehen silmissä... muuttofobia?!

Mutta hei! Tarjous hyväksytty, joten ennakkoon tutun muuttofirman maanantaiksi varaamilleni pojille tulee oikeasti töitä! :)

Kun kävin ensimmäisen kerran tätä asuntoa katsomassa ihasstuin tähän porttiin ja sen takana olevaan pieneen sisäpihaan, josta johtaa ovi sisälle taloon sekä toinen portti puutarhaan. Olin myyty tietämättä mitä sisältä löytyy. Sisältä löytyi perusasunto, ei mikään luksus mutta varsin mukava 3 makuuhuoneen kokonaisuus. JA puutarhan nurkassa on pieni vesiputous! Ihminen on vähästä onnellinen. Ja onnekseni yltiömäinen optimismini toimi - pakko oli uskoa, että tästä(kin) selvitään ja onneksi niin,

Ja psssst! Meillä on vierashuone! Ja kivan kokoinen piha jatkossa. Että tervetuloa kylään!

...ja sanomattakin on selvää, ettei tämä muuttaminen tule halvemmaksi ei vuokrakuluissa eikä elämiskustannuksissa :D  kuin jos olisimme taipuneet vuokraisännän tahtoon ja maksaneet ylikorkeaa vuokraa.

 Mutta tämä on Dubai <3 ja tätä on elämä.

Syyskuu kuvina

Kesälomasta on jo reilu kuukausi aikaa, enkä minkäänlaista blogipostausta ole saanut aikaiseksi. Tässä tärkeimmät kuulumiset kuvien muodossa.

Kotiin palattua meillä oli tupa täynnä vieraita, ihanan omatoimisia ja aktiivisia, joten loman loppu ja töiden alku sujui ihan mukavissa merkeissä. 

Syntymäpäivälahjaksi ihanilta naisilta täällä sain kauniin Marinan silhuettitaulun, nyt voi aina ihailla entistä kotitaloa :) Kuva on Juha Jantusen ottama, hänen muita kuviaan voi ihailla Strobotti.com

Hattassa, patojärvellä käytiin Merin ja vieraiden kanssa melomassa. Melonta"reitti" on n. kilometri lähtien järveltä jokiuomaa kohden. Ihan riittävä lipsuttelu reilun 40 asteen helteessä, mutta kivaa se on! 

Hatta on keskellä niemimaata, vuoristossa sijaitseva vanha kaupunki. 

Vieraiden kanssa tuli myös viimein lähdettyä Abu Dhabiin ja suureen moskeijaan, joka on auki joka pävä myös turisteille, ainoastaan perjantain rukoushetki keskipäivällä on pyhitetty vain muslimeille (ja olikohan ramadanin aikaan omat aukioloaikansa). Upea paikka ja hyvä opas, joka valaisia moskeijan tarkoitusta ja arkkitehtuuria. 

Jäimme kahvilaan välipalalle odottamaan auringonlaskua, koska olimme kuulleet moskeijan valaustuksen olevan upea, eikä tarvinnut pettyä.

Jokainen työssäkäyvä tarvitsee hiukan blingblingiä arkeen! Plus koulun kahvila tekee isommat cappuccinon, kun tuo oman mukinsa mukanaan ;)

Gluteeniton kaupan leipä on minun mielestä pahaa, joten olen opetellut tekemään sitä itse, pari hyvää versiota on jo saatu aikaiseksi.

Meriltä lyheni hiukset huomattavasti viimein, nippanappa kiinni saa vielä.

Työ 3-vuotiaiden parissa on aikamoista askartelua

Tässä on Jamie, 11 kuinen salukimix, joka on meillä hoidossa kuukauden, mukavan tuntuinen kaveri, jolla on omat pienet haasteensa katuajoilta - kuten suunnaton pelko autoja kohtaan, joka hiukan haastaa lenkkeilyn.

...ja hiukan on koulutuspuolessa vielä tekemistä muutenkin ;)

Ja uskomatonta kyllä parin viikon päästä on jo syyslomaviikko!