"Ei kissa kiitoksella elä"

Taisinkin jo mainita, että aloitin työt ja sitten 5 viikon päästä lopetinkin jo työt. Se minkä piti olla pitkäaikainen sitoumus olikin lyhyt etappi. Kaikesta kuitenkin oppii!  Nyt olen 3 viikkoa saanut keikkailla koulussa, ihan pienten kanssa Foundation 1:ssä, eli 3-4 vuotiaiden kanssa kuin nyt 1:1 eli erityisavustajana viides luokkalaisella. Ihanaa! Siis niin mahtavaa!



"Ei kissa kiitoksella elä" nousi mieleen, kun tulin tänään töistä. Ikivanha suomalainen sananlasku, peruspessimismi kaikuu. Minut palkannut SENCO eli erityisavun kordinaattori tuli jutteleman kanssani koulupäivän aikana ja sanoi "Miss S has spoken so highly of you, thank you so much, we do appreciate it!"  siis luokanopettajan puhuneen  minusta pelkkää hyvää ja kiitteli maasta taivaaseen panoksesta, jonka olin 3 päivän aikana ehtinyt antamaan. Ei kissat ehkä kiitoksella elä, mutta voi kun se tuntuu tästä misusta hyvältä!

Jokainen tekee parhaansa töissä - toivottavasti. Varsinkin, kun havittelet vakituisempaa paikkaa niin yrität parhaasi ja jos siitä saa vielä kiitosta - (suomalainen pessimismi iskee) vaikkakin brittiläisittäin mitääntarkoittamattomuuksia viljellen - tuntuu se uskomattoman hyvältä ja antaa myös uskoa siihen, että sitä jatkoakin seuraa.

"seuraavaksi järisee tulivuori muuallakin kuin Havaijilla" - 5-luokkalaisten ympäristöopin luonnonmullistustten jaksolla 

Miten monesti sitä unohtaa antaa "ylitse vuotavaa" kiitosta, kun sille on tarvetta tai edes oikeutus. Tai ajattelee vain, että se kuului sen tehtäviin. Niinkuin luokassa avustaminen, jos kerran siihen oli palkattu. Suomalaiseen tapaan ehkä kuuluu, että kiitetään vasta sitten  "eläkkeelle jäätäessä" kaikesta kerralla.Lopussa kiitos seisoo - sanotaan. Mutta miten helppo työ- tai minkä tahansa -tyytyväisyyden lisääjä moinen asia on. Kiitos.

Ah ja vastaanottajana voi sitten opetella sanomaan vaikka "you're welcome" tai kiitos - ei sitä iänikuista "no eihän tää mitään ollu, itteki oisit kyenny!" tms.

Ja nyt kun tulin ajatelleeksi: KIITOS Dubain Suomi-koulun väki tästä kuluneesta vuodesta, Sarille draamaryhmän opeista - siellä se neiti keikkui lavalla esiintymässä yhtään mäkisemättä. Ja puheenjohtaja Minnalle kaikesta diplomatiasta ja ihan jokaiselle muulle omasta panoksestaan!

P.S

Eikä se koulu 3 vuotiaalle oikeasti ole yhtään sen rankempi kuin se päiväkotipäivä siellä suomalaisessa päiväkodissakaan, uskokaa pois! Itseasiassa nää lapset lähtee 4-5 tunnin jälkeen kotiin leikkimään, leikittyään jo koulussakin, toisin kuin suomilapsi, joka taaplaa sen 10 tuntisen päivän herkästi. Mä palaan joskus tähän vertailuun enemmän.