"Tuo Onkelin jugurtti sisältää guarkumia, eli ei sitä, Rachel'sin jugurtti käy mulle, ihanaa - otanpa pitkästä aikaa vaniljajugurttia, kunnollista, ihanaa...."
Tää on mun nykypäivää kaupassa, tuijotan silmät suurina sisältöjä, mietin minne voisi olla piilotettu vehnää tm., tivaan lihatiskinmyyjältä onko maustetussa jauhelihassa muutakin kuin mausteita - entä onko mausteena inkivääriä. Eilen kolmas lihamyyjä tiesi tai myönsi jauhoja lisätyn, no tottakai, eihän se nyt olisi makkaraa edes raakasellaista ilman, mutta aina sai toivoa. Ja tosiaan kolmas, kaksi ensimmäistä hoki "yes yes ma'm, good to eat, ready to cook" tai "just spices ma'm, nothing more"
Ainii, alkutarinaan voin lisätä, että vanilja on myöskin kiellettyjen listalla oleva ruoka-aine, joten ihan ei mee putkeen tää mitä syön, saan syödä tai mitkä muistan siinä hetkessä olevan kiellettyä. Listahan on: vehnä, ohra, ruis, banaani, ananas, parsa, herne, makrilli, vanilja, inkivääri, guarkumi ja bentsoehappo. Aika paljon ihmiselle, jolla on tähän mennessä ollut vain laktoosi-intoleranssi.
Keväällä alkoi vatsavaivat, jotka hoidettiin kaasunpilkkojilla ja kuiduilla. Ärtyneen suolen oireyhtymä on niin yleinen joten sen piikkiin oli hyvä laittaa. Oireet tuli ja meni mutta hyvää ei tullut missään vaiheessa ja syksyllä lääkäri kysäisi halukkuuttani testata ruoka-aineet. 250 ruoka-ainetta testattiin ja komealtahan se lista näytti. Näitä ei siis luokitella allergiaksi (milloin ne sit luokitellaan siihen on jäänyt mulle auki) tää on vain lista nyt juuri vältettävistä aineista, ruoka-intoleranssilistasta, tällä ruokavaliolla mennään nyt kesään saakka ainakin.
 |
| itsepuristettu appelsiinimehu, tässä veriappelsiineistä ja appelsiineistä |
Olen nyt ollut uudella ruokavaliolla n. kkn. Vatsa rankaisee heti lipsumisesta, mutta olo on niiin paljon parempi. Jännää muuten miten vatsavaivat vaikuttaa myös pääkoppaan, parempi olo on myös parempi mieli.
Onni on myös keliaakikkoystävä, joka ensijärkytyksessä antoi kädestäpitäen-ohjeet, mitä syön ja mitä vältän. Ja jonka viereen muuten parkkeeraan, kun ollaan ulkona syömässä! :D
Kaipaan leipää, ihan kamalasti! Oma ruisjuuri oli just hyvä ja sopiva ja tuotti sellaista ruisleipää, josta tykkään. Tai hampurilaiset, siis kunnon roskaruokaa! Pyörittelen korvapuusteja muille ja ihailen taikinan koostumusta ja pullan kauneutta ja kateellisena tungen pullaa sitten miehen suuhun ja vaadin kehuja ja glooriaa edes.
Ja oikeastaan kaipaan sitä helppoutta mennä vain ja syödä mitä mielii. Nyt esimerkiksi harva kahvila tarjoilee mitään mitä minä voin syödä. Se myös aiheuttaa sen, että päivätekemisiä pitää miettiä tarkemmin.
Mutta hei, kaikkeen tottuu, tähänkin!
Ja lueskelin tuossa muutaman blogin, jossa lista on paaaaaljon hurjempi - multa ei viety viiniä eikä kahvia, joiltain on lähtenyt nekin!
2 kommenttia:
Hei
Tiedän tunteen. Noihin etikettien lukemiseen kyllä tulee rutiini. Sitä lukee ne jo sen kummemmin ajattelematta. Mutta ulkona syöminen on sitten jo hermoja raastavaa. Täällä kotimaassakaan kun tarjoilijat eikä monikaan kokki ees erota mikä on maidoton tai mikä on laktoositon. Niiden mielestä se on ihan saman. Ei tee kovinkaan monesti mieli mennä syömään ulos. Ei ainakaan uuteen ravintolaan. Joka kerta tulee sellanen ilkeä tunne kun jankkaat mitä ruoka sisältää ja saako sitä maidottomana ym.
Monet herkut jää syömättä mutta sitten sitä oppii tekemään sellaista herkkua mitä voi itsekkin syödä.
Se ero ravintoloissa ja tarjoilijoiden tietämyksessä on HUIMA! Joissain ravintoloissa multa kielletään liki kaikki paitsi vihreä salaatti - ihan vain etten vain saa saastunutta ruokaa, koska se valmistetaan samoissa tiloissa. Esim ranskalaiset keitetään samassa padassa ja öljyssä kuin leivitetyt tuotteet. Ja sitten on ne tarjoilijat, jotka katsoo kattoa ja puhuu puutaheinää selittäen gluteenia olevan siinä tomaatissakin tyyliin. Mutta olen ollut hyvin onnekas, (jos en ole itse ollut vähän "hups, eikai tuo haittaa" asenteella) olen aina onnistunut tulemaan ravintolasta ilman suurempia vatsanväänteitä ulos.
Lähetä kommentti