Vähän sitä sun tätä...

Flametree eli tulipullopuu kukassa, ihanat värit!

Töissä yksi päivä kuuntelin, kun kiinalaistyttö jutteli egyptiläiselle tytölle kiinaksi ja toinen vastasi arabiaksi - kuulemma leikkivät kotia ja puhuvansa arabiaa, leikki sujui hienosti ympäri pihaa. Koulummehan on englanninkielinen ja englanti kaikkien yhteinen kieli. Samat kaverukset istuivat lounaalla rinnakkain ja näin kiinalaistytön itkevän, kysyessäni miksi sain vastaukseksi toisen lyöneen ja osuneen silmään. Miksi löit kysymykseeni vastaus oli, kun toinen ei ymmärtänyt hänen kertomaa vitsiä... Siis sitä arabiaksi kertomaansa vitsiä, kieltä jota kiinalaistyttö - tai edes minä - emme taida. Leikit olivat olleet siis oivalliset, koska totuus ja erilaisuus pääsi tyystin unohtumaan.

Niin monesti aikuistenkin maailmassa.

Ahlam Ramadan! Odotin kovasti Ramadania, sitä muslimien pyhää kuukautta. Ei, en ole kääntynyt, en edes saanut uskonnollista herätystä (vaikka Merillä rippikoulu läheneekin). Mutta Ramadanin aikaan ihmisten hyvyys korostuu, osa paastokuukauden tarkoitusta on toisten auttaminen, heikompien tukeminen ja tätä täällä tekevät ihan kaikki uskontokunnasta riippumatta. Omalla kadulla on "ramadan fridge" eli jääkaappi, jota täytetään puutarhureille yms työntekijöille iftaria varten (iftar on ruoka, joka syödään päivän paaston päätyttyä). Auttaminen on siis varsin helppoa, ostan labania (jugurttijuomaa), mehuja, sipsiä, hedelmiä, taateleita tms ja vien ne jääkaappiin vapaasti saataville.

Ihanaa ramadanissa on myös lyhennetyt työpäivät! *hymy*

Ramadanin päättyessä käytiin kavereiden kanssa nauttimassa emiraattiravintolassa iftar,
miten upeaa ruokaa ja hieno esillepano

Nyt Ramadan on jo ohi, tätä viikkoa on vietetty Eid juhlallisuuksissa eli paastokuukausi päättyi ja kaikki saivat pitkän loman, tiistaista lauantaihin. Me koulussa saimme koko viikon lomaa.

Koska täällä on jo aika lämmin, lämpötilat nousseet yli 40 asteen päädyimme lähtemään Intian valtameren rannalle, eli ihan vain niemimaan toiselle rannalla vähän viileämpään ilman alaan, parin yön hotelliloma oli ihan mahtava tässä kohtaa!

Rotana Fujairah Spa and Resort piti meitä hyvänä.

Sen verran työt seurasivat mukana, että luokan maskotti Jasper the jaguaari oli mukana kuvattavana

Kotiinpäin ajeltiin kiertoteitä, Khor Fakkanin läheltä vuorilta löytyy vuoristosta patolampi Al Rawisah, jossa voi vuokrata kajakkeja ja polkuveneitä, syödä eväitä yms.  Me pysähdyttiin vain hetkeksi ihailemaan paikkaa, lähialueella olisi toinenkin vuoristolampi (löytyy geokätkökin!), joka on tarkoitus palata etsimään.

Vuoristo on niiin kaunis, niin toista kuin dyynit ja aavikko tällä rannalla, vaikka niitäkin jaksan ihailla. S142-tie on ihan uusi, avattiin vain jokunen viikko sitten. Tie halkoo Hajar-vuoriston 5 tunnelin avulla ja lyhentää ajomatkaa huomattavasti rannikolta rannikolle. 

Kesälomaa odotellessa, koulut jatkuu sunnuntaina. Viimeinen 4 viikon rutistus edessä.

Hei hyvää uutta vuotta!

Tämä päivitys on roikkunut puolivalmiina uudesta vuodesta lähtien, laitettakoon se siis sellaisenaan jakoon.

Joulu oli kiva, vaikkakin hiljainen totuttuun verrattuna. Meillä on yleensä aina ollut vieraita, kahvilla edes, ja lapsia se 3-4, nyt oltiin kolmistaan kotona koko joulu. Rauhallista ainakin!

Uusi vuosi, uudet kujeet? No ei :) Ihan samaa arkea. Uuden vuoden lupauksia en ole tehnyt vuosiin, Merin lupaus oli lisätä liikuntaa ja ilmoittautuminen sulkapallokerhoon tehty :)

Mistä olen onnellinen juuri nyt?!

siitä, mitä minulla on. Kuten siivouspäivä, jonka hoitaa siivooja työpäiväni aikana ;)

Ystävistä, lähellä ja kaukaa

harrastuksista eikä toi tyttökään oo yhtään pöllömpi! :) 

kun tästä maisemasta saa nauttia sekä pyöräillessä töihin että koiraa ulkoiluttaessa, 

pöllömminkin voisi olla!

työstäni

Suomi-koulutoiminnasta, kaikkine haasteineen (mm. se, että entinen rahastonhoitaja kähvelsi käteiskassan, joka on varsin paljon rahaa, tuhansia.) 

 Lapsi löysi itsestään halun liikkua

Liikuttajasta, kaikessa riiviydessään

Ihanat aamut!

Tää päivitys on ollut tekeillä melkein kuukauden, joten puran sen pois ennen joulupostausta....

----

Kerroinhan, että ostin pyörän? Käytettynä, paikalliselta FB-ryhmän sivulta bongasin, juttelin pariin otteeseen miehen kanssa messengerissä, soudettiin ja huovattiin niitä tapaamispäiviä. Olin jo ihan

varma, ettei tästä mitään tule. Ajettiin miehen kanssa hiukan paremmalle alueelle tässä meidän lähellä, ajotien varressa seisoi kolme kalliimpaa maasturia ja epäuskoisena jo pistin viestiä, että "oltais tässä ulkona, mikähän se talon numero olikaan?"
Vastaan tuli uskomattoman ystävällinen libanonilainen mies, joka jutteli mukavia, kysyi mitä kasvatan puutarhassani, millainen koiramme on ja pyysi ulkoilemaan sakemanninsa kanssa yhdessä... Nii että Timosen akan tyttö vaan heittää taas kerran ne epäluulonsa sinne roskakoriin! Pyörä on hyvä, paljon kalliimpaa sorttia kuin uskaltaisin ostaa uutena, joten mua lykästi.

 Ja kattokaa missä aamuisin viiletän! 12 minuuttia töihin (ja monena aamuna mullon oikeesti aikaa tuskin sitä, tunnettehan te mut!) tai no, viiletänhän mä tätä samaa reittiä kotiinkin päin iltapäivällä, mutta silloin on jo kuuma ja on aikaa. Nää aamut on jotenkin niin ihania!

Hauska nähdä miten sama rytmi monella on. Tietyssä kohtaa matkaa yleensä näen aina vanhan intialaisen miehen, hän verryttelee jalkojaan penkillä, täysin omissa mietteissään. Toisessa kohtaan arabimies, myös vanhempi, on selkeästi pitämässä aamuista rukoushetkeään. Viimeisen tekojärven kohdalla vastaan tulee yleensä rouva tyylikkäänä pienen koiransa kanssa, hymyilemme ohimennen, yritän jättää riittävästi tilaa tai tiputtaudun jo suosiolla nurmelle pyörälläni. Ja viimeisessä mutkassa pitää muistaa väistää isää lastenrattaineen, hänen katseensa kun yleensä on kännykässä enemmän kuin ympärillä olevassa maailmassa.

Aamulämpötilat on +20 kieppeillä, tuntuu t-paidassa melkein viileältä.

Yks aamu jäin kuvaamaan lahukassa olleita haikaroita ja taas kerran mietin, että oletpahan paikkaan päässyt asumaan, ole onnellinen. Ja olenhan minä! "missä palmu puut on puita vain"

elämästä osaa nauttia myös Jamie, uudistamani sohvatyynyt on siis kelpuutettu. 

...ja Meri aavikolla, jonne koiraa viemme juoksemaan harva se päivä.

Ja hei, ne verhot! Ne on mun mielestä ihan älyttömän kivat! ehkä jopa liian "harmoniset" :D

Kangasta jäi yli melkein 5 metriä... Mitähän keksisi?